Tänään isän oli taas lähdettävä matkalle. Hänen tehtäväkseen oli määrätty nyt jo kolmannen kerran lähteä viemään itään työkomppanian miehiä, jotka on kerätty pitkin pitäjäämme jäljellä olevasta, asepalvelukseen kelpaamattomasta miesaineksesta.
Isä ei ollenkaan tiedä, miten kauan hänen matkansa tulee kestämään, kun kaikkien liikennevälineiden kulku on mitä sattumanvaraisinta ja kaiken todennäköisyyden mukaan ilmavaara tulee hidastamaan matkaa. Joka tapauksessa lupasin odottaa hänen paluutaan, ennen kuin itse lähtisin takaisin työhöni.
Aion viettää muutamia rauhallisia päiviä käsitöitten ja lukemisen parissa. Kirjoitin heti tänne päästyäni Väinölle, joka on hyvin lähellä minua nyt, vain lyhyen linja-automatkan päässä. Ehkäpä hän voi saada sunnuntailoman...
Hänen kurssinsa päättyy luultavasti aivan näinä päivinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti