Aika mataa veltosti eteenpäin. Mitään merkillistä ei ole tapahtunut. Teen tilastoja, jakelen ostokortteja, laskutan talojen saamiset Kansanhuoltolautakunnalta, kuuntelen tyytymättömien valituksia ja sydämistyneiden syytämiä loukkauksia.
Sotakin on yhtä entisellään. Väinön isä ja äiti eivät vain lähde kodistaan. Ilmahyökkäykset tulevat yhä yleisemmiksi ja pelkään heidän puolestaan.
Tänään päätimme järjestää siirtoväelle virkistysjuhlan. Pidimme pienen kokouksen, jossa määrättiin ohjelmansuorittajat. Kahden viikon kuluttua on juhlapäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti