Läskelä 12.10.1939

Rakas päiväkirja!

No, nyt meidän on toistaiseksi pakko pysyä paikoillamme. Eilisyönä haikara toi pieneen asuntoomme vaalittavaksi käärön. Se sisälsi reippaan ihmistaimen, joka sodan uhkasta huolimatta osoittautui viattomaksi tyttöseksi.

Kätilöllä ei ollut aikaa huolehtia meistä sen enempää. Tuskin kaikki oli ohi, kun häntä jo soitettiin toiseen paikkaan. Varsinaisen virkansa ohella hän huolehtii lisäksi säännöllisistä työvuoroistaan lottien muonituskeskuksessa. Pienokaisen ja hänen äitinsä oli näin ollen tyydyttävä minun tottumattomaan hoitooni.

Kun ensi kerran otin käsiini lapsen kylvettääkseni hänet, vapisin päästä kantapäähän. Pelkäsin pudottavani tuon hauraan olennon, joka avuttomana lepäsi kömpelöissä käsissäni. Kun laskin hänet ammeeseen, muistui maailma silmissäni ja sydämeni läpätti kuin "lampahan sapa". Olin varma, että vahingossa hukuttaisin hänet.
- Älä kastele sen napaa, kaikui sisaren varoitus korvissani. - Älä pidä sitä kauan vedessä.
Kuinka ihmeessä voin yhtä aikaa täyttää molemmat varoitukset? 
Kun sitten pieni, ruusunpunainen prinsessa kylvetettynä, puhtaisiin kapaloihin käärittynä ja kylläisenä nukkui korissaan, olin niin uupunut kuin olisi kylvettänyt ja saunottanut komppanian pilkkukuumepotilaita!

Nuori apulaistyttömme Helmi lienee eniten kärsinyt jännitystilanteesta, jossa elämme Hänen kotinsa onkin aivan rajan lähellä. Koko se kylä evakuoidaan nähtävästi lähiaikoina. Helmi on niin hermostunut ja levoton, ettei hänestä ole sanottavasti apua. Mielummin hän lukee romaania, jos vain saa sellaisen käsiinsä, eikä hän epäröi mennä omin luvin valitsemaan mieleistänsä luettavaa perheen kirjahyllystä.

Talousvaa'alla hän punnitsee tarkoin keittokirjan määräämät annokset jauhoja, suurimoita, mausteita, lihaa tms. valmistaessaan yksinkertaisia aterioitamme. Hänen oma asunsa on tosin siisti, mutta voi millaisessa epäjärjestyksessä onkaan koko taloutemme!

Nyt kun Tuulikin on täytynyt pysyä vuoteessa, olen pannut vähän liikettä Helmin töppösiin. Olen mennyt itse edellä ja pakottanut hänet seuraamaan mukana. Näin ole kädestä pitäen selittänyt hänelle, millaiselta mallikelpoisesti hoidetussa pienoistaloudessa pitäisi näyttää. Tuulikki on kohdellut häntä aivan liian hellävaroen ja yrittänyt itse tehdä sellaista, mitä Helmi ei ole osannut tai välittänyt tehdä. Minä kuitenkin uskon, että tytön vastaiselle uralle kotiapulaisena on vain eduksi, jos joku antaa hänen aavistaa, mitä kodinhoidossa merkitsevät siisteys, järjestys ja huolellisuus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti